Kahvinsuodatinkranssi

Kahvinsuodatinkranssi

Pimeneviin iltoihin tuo mukavasti valoa ja tunnelmaa kahvinsuodattimista tehty valokranssi. Teko on helppoa, tosin vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.





Materiaalit ovat edullisia. Peruskranssiin tarvitaan vain kahvinsuodattimia, paljon kuumalimaa, iso kranssipohja (itse käytin styrox-pohjaa) ja nauhaa, jolla kranssin voi nostaa roikkumaan. Lisäksi halutessasi voit koristella valmiin kranssin erilaisilla nauhoilla, helmillä, koristeilla sekä piilottaa kranssiin led-valot tuomaan ripauksen tunnelmaa.

Saatavilla on kahden värisiä kahvinsuodattimia, värjäämättömiä sekä valkeita. Näiden kuvissa olevien tuotteen värieron lisäksi ne eroavat toisistaan myös kokonsa puolesta. Kannattaa olla tarkkana tarvikkeita ostaessa, että ostaa samaa kokoa.



Kahvinsuodattimet pystytään värjäämään monella erilailla. Ne voidaan värjätä esimerkiksi teellä, vesivärillä sekä leimasinmusteella, kuten itse tein. Käytin musteena Distress Inkin mustetta (väri Barn door). Väri laimennetaan veteen. Mustetta voidaan tiputtaa veteen oman maun mukaan. Käytin kokeiluissani kahta erilaista värjäystekniikkaa. Kokeilin värjätä suodattimet ennen liimausta. Laitoin laakeaan astiaan mustetta sekä vettä ja tiputin suodattimet nesteeseen ja odotin, että suodatin imi värin itseensä. Nostin ylös kuivamaan. Suodattimen kihara oli tällöin vaikea säästää ja kuivaminen vein paljon aikaa. Lisäksi väriä tarvitsi aika paljon. Paremmaksi tekniikaksi koin valmiiksi liimatun kranssin suihkuvärjäyksen. Laitoin vettä ja mustetta pieneen suihkepulloon ja suihkutin väriainetta valmiiseen kranssiin. Tällöin kuivuminen tapahtui nopeammin, väri oli eläväinen ja suodattimen kihara säilyi.



Kuumaliiman kanssa kannattaa toimia todella varovasti! Jos haluatte tehdä kranssin yhdessä perheenne kanssa, niin muistakaa jättää liimaus vain aikuisten tehtäväksi. Lapset voivat taitella suodattimia sekä koristella kranssia aikuisten kanssa. Kuumaliima voi polttaa jopa vesikellorakkuloita iholle. Liimausvaiheessa kannattaa varata jokin vesiastia lähettyvillä, johon voi tarvittaessa kastaa nopeasti ihoalueen, johon kuumaliimaa on tippunut. Tällöin pahimmilta palovammoilta voi välttyä.

Suodattimia kuluu sen mukaan kuinka tiuhaan niitä liimaa pohjalle sekä siitä, kuinka iso kranssipohja on. Itselläni kranssipohja oli läpimitaltaan noin 25cm. Siihen kului noin 130 suodatinta. Kranssin teko alkaa suodattimien taittelulla. Pohja kannattaa jättää tasaiseksi, jotta liimaus on helpompaa.

Tälle tasaisella alueella puristetaan kuumaliimaa runsaasti. Tämän jälkeen suodatin painetaan vasten kranssipohjaa ja pidetään hetki paikoillaan.

Pohjaan kannattaa myös merkitä kynällä alue, joka jätetään täyttämättä. Tähän voidaan solmia myöhemmin kiinnitysnauha, josta kranssin saa laitettua roikkumaan.

Suodattimet kannattaa liimata mahdollisimman limittäin ja jopa päällekkäin, jotta se saadaan tarpeeksi tiiviiksi. Lisää tarvittaessa kuumalimaa lähentämään suodattamia.

Kun olet liimannut pohjan täyteen suodattimia, voit tasoittaa sitä leikkaamalla sitä saksilla. Kun kuumaliima on täysín jäähtynyt voit halutessasi värjätä sen suihkuttamalla siihen väriseosta. Anna kranssin kuivahtaa ennen yksityiskohtien lisäämistä.

Kun kranssi on kuivunut voit koristella sen oman makusi mukaan ja lisätä halutessasi siihen kuumumattomat led-valot. Värjätty suodatin ei läpäise valoa yhtä hyvin kuin valkoinen. Valkoinen kranssi näyttää hyvältä, jos suodatimien sisälle piilottaa valot, mutta esimerkiksi punaisessa kranssissani valot eivät pääse sisälle piilotettuna oikeuksiinsa. Värjätyssä kranssissa valot kannattaa ennemmin jättää koristeeksi päälle kuin piilottaa suodattimien joukkoon. Valkoisessa kranssissa valot tulevat kranssin sisältä ja valaisevat kauniisti koko kranssin.

Toivottavasti innostuitte ohjeestani. Mukavia askarteluhetkiä kaikille!

Vanhoja pitsejä

Kodistamme löytyy paljon uusia huonekaluja ja esineitä, joita olemme mieheni kanssa yhdessä hankkineet. Olemme saaneet sukulaisiltamme myös antiikkisia huonekaluja, esineitä sekä vanhoja käsitöitä. Vanhat esineet kertovat tarinaansa. Pianon päällä oleva nyplätty pitsiliina on isomummoni nypläämä. Alakerran oven vieressä olevalla poljettavalla Singerillä on mieheni isomummo ansainnut elantonsa. Kaunis valkea kampauspöytä koristaa tällä hetkellä makuuhuonettamme. 

Vierashuoneeseen olen kerännyt paljon vanhoja esineitä. Vanhan piirongin päällä on pitsiliina sekä vanha käsipeili. Vanhat Karhula- ja Ilves-tölkit pitävät keittiössä sisällään kuiva-aineita. Omassa askartelutilassani kantta ilman jääneet lasitölkit säilövät tusseja ja nappeja.

Kirpputoreja  kiertäessäni huomioni kiinnittyy usein vanhoihin käsitöihin. Pidän vanhoja perinnekäsitöitä kovasti arvossa. Tuntuu jotenkin kummalliselta se, että jotkut raskivat luopua vanhoista käsitöistä, jotka ovat esimerkiksi isovanhempien peruja. Usein olen ostanut pitsiliinoja sekä -lakanoita kirpputoreilta. Liinalle tai lakanalle ei ole jäänyt hintaa kuin muutaman euron verran. Kieltämättä se surettaa, mutta ehkei myyjä tiennyt sitä, millainen työ niiden tekemisessä oli.

Olemme saaneet suvulta vanhoja pitsilakanoita. Niistä en ole raskinut tehdä mitään, mutta kirpputoreilta ostamiani lakanoita olen raskinut leikata ja tehdä niistä uutta. Vanha lakanapitsi antaa ilmekkyyttä vaikkapa sisustustyynylle. Vierashuoneen sohvan päiväpeitteeseen kiinnitin palan vanhaa pitsilakanaa tuomaan huoneeseen tunnelmaa.

Perintölakanat ajoivat vielä jokin aika sitten verhojen asemaa vierashuoneessa. Verhona ne toimivat ihan hyvin, mutta itseäni häiritsi valkeaan lakanakankaaseen kiinnittyneet kissan karvat, joten jouduin vaihtamaan verhot. Tällä hetkellä perintölakanat odottavat kaapissa, kunhan keksin niille arvokkaan käyttötarkoituksen.

Solmussa

Ostin jokin aika sitten Alice A solmupuun. Solmupuulla voi tehdä ryijysolmunauhaa ja käyttötarkoituksiin löytyy useita videoita internetistä. Solmupuun mukana tuli pieni ja hyvin yksinkertainen, mutta toimivat käyttöohje. Siitä sai helposti kiinni tekniikasta. Monia ideoita tuli mieleeni siitä, mihin kaikkeen tätä voisi käyttää. Kaappini kätköissä olisi villalankoja, joista syntyisi kotiimme sopivan värinen seinäryijy, jos ryijysolmunauhaa yhdistäisi ryijyksi. Kuitenkin päätin aluksi kokeilla pienemäpää työtä ja toteutin paperinarukranssin.

Severus työnjohtajana ja laaduntarkkailijana

Yritin ensiksi käyttää kranssissa avattua ja avamaatonta paperinarua. Kuitenkin avaamaton naru osoittautui liian jäykäksi, joten aloitin työn alusta. Kissat olivat mielenkiinnolla mukana, kun paperinaruja avattiin. Taisipa joku pätkä narua lähteä kissojen mukaan leikkeihin.




















Ensimmäisestä kranssista tuli vaaleasävyinen. Valkea paperinaruvyyhti oli paksua paperinarua. Avattaessa narusta tuli hyvin leveä, jonka leikkasin ohuemmiksi suikaleiksi. Ruskea naru oli ohuempaa, jonka kuitenkin puolitin vielä kranssiin.

Kun mielestäni kranssi oli tarpeeksi suuri, otin työn irti solmupuusta. Sidoin langat yhteen ja piilotin päät. 

Viimeistelin kranssin yksinkertaisesti tekemällä kranssin materiaaleista rusetin kranssiin.








Kranssi kaipasi mielestäni ryhtiä, joten pujotin kranssin tueksi rautalangan, josta tein kranssille taakse myös ripustussilmukan.

Innostuneena uudesta tekniikasta, tein myös toisen kranssin. Ideana oli, että olisin piilottanut kranssiin pienet paristokäyttöiset led-valot, mutta niitä en kuitenkaan enää kaupasta löytänyt. Voihan ne lisätä joskus jälkikäteen. 

Kumpikaan kransseista ei jäänyt minulle itselleni. Vaaleasävyisen annoin äidilleni ja punavalkoisen sai kaverini Viivi.

Tästä se lähtee

Pitkän harkinnan tuloksena ja ystävien kannustamana päätin lopultakin aloittaa luovuuteen liittyvän blogin pitämisen. Pitkään olen asiaa mielessäni kypsytellyt, mutta aiemmin en ole saanut tätä aloitettua.





Jatkuvasti päässäni pyörii useita toteutumattomia visioita siitä, mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Edellinen työ pitää yrittää saada pois alta ennen uuden aloittamista. Joskus jokin uusi juttu innostaa minua niin paljon, että jumiudun siihen, kunnes taas keksin jotain muuta toteuttavaa. Keskeneräisiä töitä kasaantuu välillä paljon ja joskus sellainen voi tulla yllättäen vastaan vaikkapa eteisen kaapista, jonne olen sen unohtanut joksikin aikaa. Harvoin on päiviä, jolloin en tekisi mitään luovaa. Yleisimmät kädentaitoja vaativat tekemiseni ovat askartelu ja neulominen.






 

Käsitöiden lisäksi pidän kovasti ruoanlaitosta, leipomisesta sekä valokuvauksesta. Soitan myös pianoa.
Olen kokenut, että toisten pitämät blogit voivat inspiroida minua tekemään uusia asioita tai kokeilemaan uusia tekniikoita. Toivottavasti joku myös saa tästä minun blogistani uusia ideoita ja iloa tekemiseen.

Riesu tutkimassa virkattuja Angry Birds-pehmoja.

 
 Omistan kolme kissaa, jotka osaavat välillä olla enemmän tai vähemmän tiellä. Lankakerät saattavat olla joskus liiankin kiinnostavia ja voi olla, että työhön käytettävä lanka löytyy poikki pureskeltuna lattialta. Neulomistani sukista löytyy 100% varmuudella kissan karvoja lampaanvillan lisäksi.








Toivon kaikille inspiroivia hetkiä uuden blogini parissa
 Stiina